Aidoimmillaan
– ja tulevaan luottaen

Jokaisen eläimen hyvinvointi keskiössä – aina

Lämmintä luonnollisesti

Osa suomalaista biotaloutta

Kehityshaluiset kasvattajat – kasvollista yrittäjyyttä

Juhlavuosi
– täytämme 90 vuotta

Turkisalan juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, ja vuonna 2018 vietämme 90-vuotisjuhlaa. Matka on ollut pitkä ja täynnä sekä ala- että ylämäkiä. Kasvattaminen on tänäkin päivänä merkityksellistä ja motivoivaa työtä. Uskomme, että tarve aidon kiertotalouden huomioivalle tuotannolle ja luonnonmukaisille tuotteille on tärkeämpää kuin koskaan. Teemme samalla oman osamme pitääksemme suomalaisen maaseudun elossa.

Kahvipannu on aina kuumana vieraita varten.
Tervetuloa!

Ota yhteyttä, niin sovitaan ajankohta.
Yhteystiedot

Tiesitkö tämän turkisalasta?

Haastattelimme keväällä 2018 useita suomalaisia: naisia ja miehiä, eri ikäisiä, eri taustoilta ja eri puolelta maata. Huomasimme, että tietotaso alasta ja siihen liittyvistä faktoista on heikkoa. Tästä syystä kokosimme alaa koskevia faktoja eläinten hyvinvoinnin, kasvattamisen, ympäristön ja käyttötuotteiden näkökulmista. Julkaisemme näitä faktoja yhteensä 100 seuraavan kahden vuoden aikana.

Toivottavasti nämä faktat herättävät myös sinussa ajatuksia ja kiinnostusta kuulla lisää. Kerromme mieluusti enemmän, olitpa sitten työstämme mitä mieltä tahansa.

Olet myös tervetullut vierailemaan turkistilalla!
Ota yhteyttä niin sovitaan aika: stkl.vantaa@profur.fi.

#1

Tiesitkö, että turkisalan juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa. Käkisalmelainen Matti Waris alkoi vuonna 1916 elättää perheensä kasvattamalla kettuja, ja oli näin Suomen ensimmäinen ketunkasvattaja. Kysyntä laadukkaille turkeille oli niin suuri, että ala lähti kehittymään.

#2

Tiesitkö, että turkiseläimet nauttivat päivittäin ravintoarvoiltaan tasapainoista ruokaa, jonka valmistamiseen on käytetty muun muassa vesistöistä pyydettyä roskakalaa. Näin turkiskasvattaminen parantaa osaltaan vesistöjen, esimerkiksi Itämeren, tilaa.

#3

Tiesitkö, että kasvatettujen turkiseläinten määrä Suomessa on pysynyt samana tai jopa hieman kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana. Samaan aikaan turkistilojen määrä on vähentynyt 70 %:llä. Kasvattaminen on siis keskittynyt ja ammattimaistunut, mikä taas on mahdollistanut monen asian, esimerkiksi eläinten hoitomenetelmien, nopean kehittymisen.

#4

Tiesitkö, että kaikilla turkiseläimillä on aina vettä saatavilla, joko automaattisesta juottojärjestelmästä tai vesikupista.

#5

Tiesitkö, että turkiseläimestä hyödynnetään kaikki. Turkisnahat korvaavat keinotekoisia materiaaleja, eläinten rasvasta valmistetaan biodieseliä ja muut osat eläimestä palaavat tiloille toisten eläinten rehuksi. Vähemmän tunnettu turkiskasvattamisen hyöty on talteen kerättävä lanta, joka on tuotantoeläinlannoista ravinnerikkainta typen ja fosforin osalta. Lantaa hyödynnetään kasvualustoissa, joissa ravinteita riittää koko kasvukaudeksi. Lannasta tuotteistetaan myös fosforilannoitetta

#6

Tiesitkö, että talvitakeissa käytettävä hupun aito turkisreunus ei ole vain somiste, vaan sillä on käytännön tarkoitus. Reunus luo lämpimämmän mikroilmaston kasvojen ympärille ja suojaa näin kylmältä ja viimalta. Tätä ovat hyödyntäneet pukeutumisessaan monet pohjoisten seutujen alkuperäisasukkaat, kuten inuiitit.

#7

Tiesitkö, että hyvin säilytettynä turkki on lähes ikuinen, mutta alkaa sopivissa olosuhteissa maatua jo 30 päivässä. Lopulta turkki maatuu kokonaan jättämättä mikromuoveja tai muita jälkiä ympäristöön. Turkki onkin osa luonnonvaatetusta.

#8

Tiesitkö, että kasvattaja tarkistaa vähintään kaksi kertaa päivässä, että jokaisella eläimellä on kaikki hyvin ja tarvittaessa ryhtyy hoitotoimenpiteisiin.

#9

Tiesitkö, että kettujen irronneesta talvikarvasta tehdään lankaa. Kun tämä yhdistetään esimerkiksi lampaanvillaan saadaan pehmeää, kestävää ja pelkkää lampaanvillaa lämpimämpää materiaalia.

#10

Tiesitkö, että turkiseläimet ovat luonnollisia ravinteiden kierrättäjiä. Fosfori on tärkeä lannoite, mutta vesistöissä se aiheuttaa rehevöitymistä. Vuosittain turkiseläinrehuksi pyydettävä roskakala poistaa Itämerestä noin 150 tonnia fosforia, mikä vastaa noin kuuden Helsingin Viikinmäen kokoisen jätevedenpuhdistamon vuotuista fosforikuormitusta.

#11

Tiesitkö, että hajuaisti on ketulle tärkein aisti, kuten kaikille koiraeläimille. Avoimet varjotalot antavat ketuille mahdollisuuden havainnoida ja haistella ympäristöään. Kasvatetuilla ketuilla on käytössään muuta asumusta korkeammalla oleva ns. hylly, joissa ne mielellään viettävät aikaansa.

#12

Tiesitkö, että kasvattajan keskimääräinen viikkotyöaika on 60 tuntia. Joinain kuukausina enemmänkin. Eläimet on hoidettavat säällä kuin säällä, arkena ja pyhänä.

#13

Tiesitkö, että turkin keskimääräinen käyttöikä on yli 50 vuotta? Turkin mahdollinen käyttöikä taas on paljon pidempi ja hyvin säilytettynä turkki on lähes ikuinen. Kierrätysmuoti on onneksi viime aikoina tuonut kaapeissa olleita vanhoja turkkeja myös katukuvaan.

#14

Tiesitkö, että virike-esineet parantavat turkiseläinten hyvinvointia? Ketuille virike-esineinä toimivat esimerkiksi puukapula, luu, vetonaru tai pallo. Kasvatetuille ketuille virikkeet tarjoavat mahdollisuuden lajinomaiseen toimintaan.

#15

Tiesitkö, että nokia-sana tarkoittaa alun perin mustaa turkista, joka muinoin oli harvinainen ja arvokas.

#16

Tiesitkö, että suurin osa suomalaisista turkiskasvattajista on perheyrittäjiä. Elinkeinon suora työllistämisvaikutus on yli 5000 henkilötyövuotta, joka on suurempi kuin vuoden 2017 Turun telakan työllistämisvaikutus. Tämän lisäksi välilliset vaikutukset (esimerkiksi suomalaiset käsityöläiset, rehukuskit sekä eläinlääkärit) ulottuvat laajalle.

#17

Tiesitkö, että vanhanaikaisesta tai käyttämättömästä turkista syntyy ammattilaisen käsissä nykyaikainen vaate tai muu hyödyllinen tuote. Vanha turkki muuntautuu esimerkiksi peitoksi vauvan vaunuihin. Materiaalina turkiksen etuja ovat lämpö, luonnonmukaisuus sekä muovittomuus.

Onko jotain mistä haluaisit kuulla lisää?

Vinkkaa meille niin selvitämme ja kerromme!

stkl.vantaa@profur.fi