Turkiseläinten hyvinvointi
on meille sydämen asia

Elämä turkistilalla

On onni herätä uuteen aamuun ja merkitykselliseen työhön

Uusi työpäivä omalla turkistilalla on alkamassa. Kello ei ole vielä paljon, mutta ensimmäiset työt odottavat jo. Työ etenee eläinten tahdissa ja vuodenaikojen mukaan. Kiireaikoina aloitamme aamun sarastaessa ja jatkamme töitä pitkälle iltaan.

Turkiskasvatus on meille paljon enemmän kuin työ – se on elämäntapa. Me viihdymme maalla, luonnon keskellä ja työssä eläinten parissa. Yksi asia on kuitenkin varmaa: onpa arki tai juhlapyhä, me olemme töissä. Suuri osa töistä on ulkotöitä ja se sopii luonnon ystävälle paremmin kuin hyvin. On mahtavaa voida seurata vuodenaikojen vaihtelua lähietäisyydeltä. Vuodenaikojen vaihtuminen tarkoittaa myös osittain työtehtävien vaihtumista. Keväällä syntyvät pennut ja kesän aikana ne ovat kasvaneet niin paljon, että ne siirretään omiin häkkeihin, joissa niillä on paremmin tilaa liikkua.

Kasvattaja huolehtii eläinten ruokkimisesta joka päivä. Se tarkoittaa myös sitä, että kasvattaja näkee tilan jokaisen eläimen joka päivä. Hoitaja ja eläimet oppivat tuntemaan toisensa ja toistensa päivittäiset rutiinit. Jos eläin on sairastunut tai vahingoittunut, kasvattaja huomaa sen nopeasti.

Eläimet asuvat varjotaloissa. Kaikki turkiseläimet elävät hajujen maailmassa ja avoin varjotalo antaa niille mahdollisuuden tarkkailla ympäristön hajumaailmaa. Luonnonvaraiset turkiseläimet liikkuvat paljon ravintoa tai parittelukumppania etsiessään. Nämä tarpeet täyttyvät turkiseläimillä kasvatushäkeissä. Minkeillä on pesäkopit, samoin ketuilla ison osan ajasta. Turkiseläimillä on myös seuraa toisistaan, ne ovat joko emon seurassa tai sisarusparvessa.

Kysymyksiä & vastauksia

Te kysytte,
me vastaamme!

Miksi turkiseläimiä kasvatetaan häkeissä?

Häkkikasvatukseen ja nykyisen kokoisiin häkkeihin on päädytty tutkimuksen kautta. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee häkkien minimikoon. Vaikka villit, luonnonvaraiset turkiseläimet liikkuvat paljon, on niiden liikkumisessa aina jokin erityinen syy kuten ravinnon tai parittelukumppanin etsiminen. Nämä tarpeet täyttyvät tilalla kasvatushäkeissä. Kaikki turkiseläimet elävät hajujen maailmassa ja avoin varjotalo tarjoaa niille tilaisuuden tarkkailla ympäristön hajumaailmaa.

Hyvin hoidetut turkiseläimet ovat kunnia-asia

”Ei kukaan halua vaarantaa omaa elinkeinoaan.”

Olet voinut kuulla väitettävän, että turkiseläinten kasvattajat eivät pidä hyvää huolta eläimistä? Se ei ole totta. Niillä uutisilla päästään otsikoihin – ei muuta.

Sertifioitujen – eli valvottujen, säänneltyjen ja hyväksyttyjen – tilojen eläinten terveys, hyvinvointi ja kasvatusolosuhteet ovat kunnossa. Osaaminen siirtyy turkistiloilla sukupolvelta toiselle. Alan omavalvonnalla sekä viranomaisvalvonnalla varmistetaan, että laiminlyöntejä ei tapahdu. Jos menettää sertifioinnin, on vaikea saada turkiksiaan myydyksi. Ei kukaan halua vaarantaa omaa elinkeinoaan. Tai ottaa oman työn menettämisen riskiä.

Uusi tekniikka näkyy turkistiloilla siten, että eläimet saavat puhdasta vettä juoma-automaateista. Niille tarjotaan säännöllisesti huipputarkasti tutkittua laaturehua. Eläimille pyritään takaamaan stressittömät olosuhteet ja paljon virikkeitä, ja kasvattajat varmistavat, että ne voivat hyvin. Jos ne sairastuvat, niitä hoidetaan. Sertifioitujen tilojen toiminta on läpinäkyvää ja turkikset jäljitettäviä.

Kaikki käytetään hyödyksi

Suomen vihrein ala?

Usein jää hämärän peittoon, kuinka paljon turkisala käyttää hyödyksi sitä, mikä muuten jäisi rasittamaan luontoa. Siitä mikä on muille jätettä, tuleekin turkistaloudessa arvotavaraa. Toimintaan kuuluu paljon luontoa säästäviä vaiheita. Turkiseläinten rehuun käytetään silakoiden perkuujätteitä, jotka menisivät muuten hukkaan. Rehukalastus (silakka) poistaa meristä rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia. Niin ikään teurastuksen sivutuotteet – kaikki se mikä ei kelpaa ihmisravinnoksi – ovat turkiseläinten rehun raaka-aineita. Elintarviketeollisuuden sivutuotteet käytetään turkiseläinten ravinnoksi.

Mitään ei mene hukkaan. Jopa turkiseläinten lanta hyödynnetään peltojen lannoituksiin ja kasvualustoiksi kasvihuoneisiin.

Turkiseläinten rasvaa käytetään biopolttoaineen valmistukseen. Eläinrasvasta saadaan puhdasta, rikitöntä biodieseliä esimerkiksi turkistilan ruokintatrukin polttoaineeksi. Tulevaisuudessa yhä useamman varjotalon katolla on aurinkopaneelit, joiden tuottama energia käytetään hyödyksi omalla tilalla.

Tästä syystä turkisalaa kutsutaan usein Suomen vihreimmäksi alaksi.

Kahvipannu on aina kuumana vieraita varten.
Tervetuloa!

Ota yhteyttä, niin sovitaan ajankohta.

Yhteystiedot

Luksuslankaa ketun talviturkista (Rufh-hanke)

Kettu vaihtaa turkkinsa keväisin, ja turkistiloille kertyy suuria karvamääriä, jotka heitetään tarpeettomina pois. Pietarsaaressa sijaitsevan Centria-ammattikoulun turkiskoulutuksen lehtori Pia Blomström mietti, voisiko niille löytyä hyötykäyttöä. Hänen ideastaan sai alkunsa Rufh-hanke (reuse foxhair).

Olisiko tässä kotimainen vaihtoehto ulkomailta tuodulle lampaanvillalle, jota käytetään autojen kiillotusliinojen valmistuksessa? Turkiskarvan soveltuvuutta on testattu myös langan valmistuksessa. Ruukin Kehräämö Mathildedalissa yhdisti turkiskarvaa alpakkaan ja luonnonsilkkiin ja lopputuloksena saatiin korkeatasoisia lankoja.

Turkiskarvan käyttöä on testattu myös huovutuksessa. Huovutus pelkällä turkiskarvalla antaa uskomattoman pehmeän lopputuloksen, ja yhdistämällä siihen muita luonnonkuituja huovan rakenne saatiin tasaiseksi. Myös erilaisia kudontamenetelmiä on testattu.

Pia Blomström on vakuuttunut, että tällaisille langoille ja tuotteille on kiinnostusta muotiteollisuudessa, jossa etsitään jatkuvasti ympäristöä säästäviä vaihtoehtoja. Hanke on saanut näkyvyyttä myös muoti- ja turkisväen keskuudessa Euroopassa Pellice Moda -lehdessä julkaistun artikkelin myötä. Myös Österbottens tidning julkaisi äskettäin hankkeesta jutun.

Siirry artikkeliin >